Kun yritysidea on löytynyt, on aika toimia. Pitää hoitaa käytännön hommat, kuten yritysmuodon valinta ja firman perustaminen. Tässä osassa käydään läpi, mitä pitää tehdä, jotta muuttuu oikeaksi yrittäjäksi.
Osa 2: Yrityksen perustaminen on helppoa
Älä usko ruikuttajia. Moni yrittäjä valittaa pitkin somea, kuinka yrittäjänä ensin murtuu paperityön alle, kunnes lopulta verottaja vie kaiken. Maailma ja Suomi ei kuitenkaan ole yrittäjien vihollinen ja viranomaisetkin haluavat auttaa. Yrittäjävihamielisyys on propagandamielessä toisteltu myytti.
Yritys on helppo perustaa Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilla. PRH on virasto, jossa palvelu pelaa. Olen itsekin melkoisena huithapelina pistänyt pystyyn monta osakeyhtiötä ja yhden toiminimen. Ja selviytynyt hengissä. Verokarhukin on ollut nalle.
Pikku summalla rekisteröit firmasi verkkopalvelussa ja voit alkaa heti hommiin. Moni ei tiedä, että rekisteröintiä odottavan yrityksen nimissä saat toimia ihan kuin oikea yrittäjä.
Uskallan myös väittää, että iso osa yrittäjyyskoulutuksesta ennemminkin nujertaa kuin innostaa – vaikka tarkoitus on päinvastainen. Jos heti alussa on pakko tehdä yksityiskohtainen liiketoimintasuunnitelma vuosiksi eteenpäin ja opeteltava tuhat uutta tylsää termiä ja säädöstä, alkaa pelottaa.
Kun vielä jokaisessa yrittäjyysvalmennuksessa varoitellaan “kuolemanlaaksosta” eli ensimmäisestä kolmesta vuodesta, jolloin “jolloin yritys joko jää henkiin tai tuupertuu kuolemanlaakson pohjalle”, on ihme että ketään edes kiinnostaa yrittäminen.
Yrittäminen ei kuitenkaan ole pelkoa ja paperisotaa – se on vapautta tehdä, mitä haluaa. Se on innostunutta säätämistä asioiden kanssa, joista tykkää. Yrittäjänä saat tehdä töitä sellaisten ihmisen kanssa, jotka olet itse valinnut ja joista pidät. Ja kun löydät kunnon kirjanpitäjän ja olet ahkera, selviydyt kyllä.
Miko Eklöf päätyi pikkufirmaan töihin ja lopulta yrittäjäksi, kun tajusi, kuinka epävarmaa on olla isojen yhtiöiden palveluksessa.
Suurin osa tätä varten haastatelmistani ihmisistä kertoi elämänlaatunsa parantuneen merkittävästi, kun vaihtoi päivätyönsä yrittäjyyteen. Tästä kertoo myös Mikroyritysbarometri, jossa vain 20 % mikro- ja yksinyrittäjistä sanoo toimivansa mieluummin palkkatyössä toisen palveluksessa, jos voisi täysin vapaasti valita. Vaikka palkka on usein pienemp kuin päivätöissä.
Eeva Särestöniemi toteutti noin kymmenen vuotta sitten monen unelman ja hyppäsi pois oravanpyörästä. Ja muutti Lappiin tekemään pätkähommia ja nauttimaan luonnosta.
Neljän kuukauden testijakso ja starttiraha
Voit kokeilla yrittämistä neljän kuukauden ajan ilman vaaraa tukiesi menettämisestä ja olla avoin viranomaisten suuntaan. Voit myös hakea starttirahaa, jolla katat kulujasi, kun perustat ensimmäisen yrityksesi.
Starttiraha on peruspäivärahan suuruinen, joten se toimii lähinnä pohjakassana, mutta on parempi sekin kuin ei mitään. Noin 800 eurolla kuussa katat esimerkiksi toimitilan ja kirjanpidon kulut.
Digi- ja väestöviraston tietopalvelu Suomi.fi opastaa yrittäjäksi ryhtymisessä verkkosivujensa työllisty yrittäjänä -osiossa.
Toiminimi, osakeyhtiö, kevytyrittäjyys vai osuuskunta?
Yritysmuotoja on monia, mutta suurin osa niistä on turhia. Itsensä työllistäjän kannattaa miettiä yleensä vain toiminimeä, osakeyhtiötä tai liittymistä osuuskuntaan.
Alussa voi vaihtoehtona olla myös kevytyrittäjyys. Laskutuspalvelun avulla toimit kuin yrittäjä, mutta palvelu hoitaa kaiken: kirjanpidon, verotuksen ja laskutuksen, mutta maksat tästä joko kuukausimaksua tai antamalla palvelulle osan tuloistasi.
Kokemukseni perusteella väitän, että jokaisella meistä kannattaisi olla oma toiminimi. Henkilöyhtiötä on helppo pyörittää ja itselläni t:mi on helpottanut laskuttamista aina osakeyhtiöideni välissä ja niiden ohellakin. Kirjanpito on suoraviivaista, etkä välttämättä tarvitse edes kirjanpitäjää, jos toimintasi on pienimuotoista.
Osakeyhtiötä tarvitaan, jos keräät firmalle rahoitusta tai yrityksen perustajia on monia. Osakeyhtiö on myös järkevin yritysmuoto, jos laskutus nousee yli 100 000 euroon vuodessa – tällöin voit vähän verosuunnitella eli ottaa osan tuloistasi osinkoina.
Osuuskunta on myös hyvä vaihtoehto. Varsinkin luovilla aloilla moni toimii osuuskunnan nimissä ja on tyytyväinen paitsi yritysmuotoon, myös yhteisöltä saamaansa tukeen.
Yksinyrittäjien oma järjestö
Yksinyrittämisen haaste on, että siinä on, niin… yksin. Kun työkavereita ei ole, saattavat seinät kaatua päälle. Tällöin kannattaa lähteä ulos ovesta ja tavata kavereita. Kukaan ei tässä estä, koska sinä itse päätät työajoistasi.
Yhteisöjä löytyy myös työhuonekommuuneista, osuuskunnista tai vaikkapa yksinyrittäjien omasta järjestöstä Mikro- ja yksinyrittäjistä eli MYRYstä, mistä jäsenet saavat ilmaista neuvontaa muun muassa laki, talous ja vakuutusasioissa. Webinaareissa ja muissa tilaisuuksissa tapaat muita säätäjiä.
Mikro- ja yksinyrittäjiin liittyminen kannattaa jo YEL-neuvonnan vuoksi. Yrittäjän pakollisen eläkevakuutuksen kanssa kun tulee olla tarkkana, ettei maksutaakka nouse liian suureksi väärien tulkintojen takia.
Voit olla samaan aikaan jäsen Digmaritissa/Ertossa ja MYRYssä, tottakai.
Yrittäjille on tarjolla paljon apua. Suomi.fi-palvelussa on laaja kokonaisuus neuvontaa ja voit olla yhteydessä myös Yrityskummit-järjestöön, jossa konkarit neuvovat ja auttavat aloittavia yrittäjiä. Yleensäkin kannattaa kysellä neuvoja kokeneemmilta, me yrittäjät kun yleensä autamme toisiamme mielellämme.
Suomi.fi – Työllisty yrittäjänä – Valmiita oppaita ja muuta materiaalia ja linkit muun muassa Yritys-Suomen neuvontaan
Yrityskummit – Yli tuhannen mentorin verkosto aloittavien tai suuntaansa etsivien yrittäjien tukena.
Edellisen artikkelin, Osa 1: Töiden loppu – aikaa shokille ja jotain tekemisen tärkeys, voit lukea täältä >
Seuraava artikkeli ilmestyy maanantaina 22.6.2026
