Kazuo Ishiguro: Klara ja aurinko. 371 sivua. Suomentanut Helene Bützow. Tammi 2021.
Tätä kirjaa lukiessa joutuu toistuvasti muistuttamaan itseään, että Klara on keinoystävä, älykäs robotti, ei inhimillinen. Klara on kuitenkin tarinan sympaattisin hahmo ja hänen päätymisensä lopussa jäteaitaukseen nostaa tunteita pintaan.
Keinoystävien tehtävä on auttaa ja tukea nuoria. Vaikeaa sairautta potevan Josien ystävänä Klara tekee kaikkensa auttaakseen. Hän esittää yksinkertaisia mutta suoruudessaan purevia kysymyksiä ihmisille ja näin Ishiguro pääsee kertomaan ihmisten elämästä erityisestä näkökulmasta. Ihmisille tyypilliset suodattimet puuttuvat, ainakin kysymyksistä. Vastauksien ymmärtäminen puolestaan on Klaralle usein vaikeaa vaikka hän onkin hyvä havainnoitsija.
Klaran toimintakyky perustuu auringon energiaan. Aurinko on Klaralle niin kuin uskonto ihmisille, kaikkivoipa suuruus, jolta voi pyytää apua. Klara uskoo voivansa parantaa Josien auringon avulla, ja lukijakin voi uskoa niin, tai sitten järkeillä parantumisen syyksi sattuman.
Ishiguro sanoi haastattelussa kirjan ilmestymisen jälkeen, että kirjoittaessaan sisarteoksena pidettyä Ole luonani aina -kirjaa (2005) hän oli hyvin tietoinen kirjoittavansa kuvitteellisesta (scifi-)tulevaisuudesta. Klaran ja auringon kohdalla hänellä ei ollut tällaista tunnetta, koska keinoystävät ovat jo totta.
Josien sairaus liittyy jotenkin lapsille tehtyyn ”muunteluun” joka puolestaan viittaa pikemminkin kuvitteelliseen maailmaan.
Yksi esiin nouseva suurempi kysymys kirjassa on, voiko ihmisestä saada niin paljon tietoa, että hänen ominaisuutensa voidaan siirtää robottiin. Klara ei pysty selittämään, mitä ihmiset tarkoittavat rakkaudella, joten Ishiguron vastaus lienee ei.
Elokuva Klara ja aurinko on tulossa teattereihin marraskuun puoli välissä. Pääosaa ei esitä robotti vaan ihminen. Lisätietoja ja traileri https://cinemaorion.fi/elokuvat/klara-ja-aurinko
TEKSTI: Soili Hämäläinen
KANNEN SUUNNITTELU: Laura Lyytinen
