Osaaminen esiin – mutta miten?

Työelämässä puhutaan jatkuvasti osaamisesta, mutta oman osaamisen sanoittaminen ei ole aina helppoa – etenkään asiantuntija- ja luovilla aloilla, joissa työ koostuu monista eri tehtävistä. Oman osaamisen tunnistaminen voi kuitenkin helpottaa urasuunnittelua, työnhakua ja jopa palkkakeskusteluja.

Oulun yliopiston Tunnista osaamisesi ja vahvuutesi -kurssi on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita tutkimaan omaa osaamistaan ja haluavat löytää suunnan omalle uralleen. Kysyimme koulutussuunnittelija Virpi Pietikäiseltä, miksi omien vahvuuksien tunnistaminen on monelle vaikeaa ja miten sitä voi opetella.

Miksi osaamisen tunnistamista tarvitaan?

Nykyisin useimmat työt ovat moniroolisia, ja työntekijä toimii ajoittain paitsi työn toteuttajana myös esim. suunnittelijana, koordinaattorina, tutkijana, johtajana ja asiakaspalvelijana.

Tarvitaan myös piilommassa olevaa osaamista, ns. metataitoja. Tällaisia ovat esimerkiksi järjestelmällisyys, organisointikyky tai aikataulutus.

Kun tunnistaa omat taitonsa, on niistä helpompi puhua vaikkapa työhaastattelussa.

Miksi monen on helpompi nähdä muiden vahvuudet kuin omansa?

Kun joku asia on itselle luonteva ja sujuu helposti, sitä ei välttämättä osaa arvostaa eikä mieltää varsinaiseksi taidoksi.

Oulun yliopiston opintojaksolla osallistuja perehtyy omaan osaamiseensa, vahvuuksiinsa ja kiinnostuksen kohteisiinsa.

Mitä eroa näillä on?

Osaaminen on opittua ja kehittyvää. Sitä syntyy muodollisessa koulutuksessa, mutta myös muilla elämän alueilla, harrastuksissa ja arkielämässäkin. Vahvuudet ovat pikemminkin luonteenpiirteitä, vaikka niitäkin voi kehittää. Innostuminen jostain asiasta taas tuo energiaa ja merkitystä.

Jos työssä ja elämässä yleensä on näitä kaikkia ainakin jonkun verran, tunne onnistumisesta ja hyvästä elämästä vahvistuu.

Miten omaa osaamista voi lähteä tunnistamaan käytännössä, jos tuntuu, että sitä on vaikea sanoittaa tai edes havaita?

Voi aloittaa kartoittamalla, mitä osaa hyvin tai mitä osaa paremmin kuin esim. 5 vuotta sitten. Kannattaa tutkia sekä työtä että muuta elämää kuten harrastuksia ja yhdistystoimintaa.

Yksi hyvä keino on kysyä työkaverilta, ystävältä tai perheenjäseneltä. Sieltä saadut vastaukset voivat tuntua yllättäviltä, mutta tuovat uutta näkökulmaa itsetuntemukseen.

Mitä hyötyä osaamisen tutkiskelusta on?

Kuva omista taidoista kirkastuu ja sitä kautta voi oppia myös kertomaan omista vahvuuksista.

Tunnnista osaamisesi ja vahvuutesi -opintojakson yksi tärkeä kohderyhmä ovat lukiolaiset, joille se on tarjolla avoimen yliopiston kautta. Miksi juuri lukiolaiset?

Haluamme olla tukemassa nuorten tulevaisuudenuskoa ja auttaa heitä löytämään oma suunta elämälle. Koulutus sopii tehtäväksi lukion aikana tai esim. ylioppilaskirjoitusten jälkeen.

Virpi Pietikäinen on myös itse vaihtanut alaa työuransa aikana. Mitä voit kertoa siitä – oliko oman osaamisen tunnistaminen helppoa?

Olen aloittanut urani kirjastossa, jossa työskentelin kymmenisen vuotta. Koulutusmaailma kuitenkin kutsui minua jo niihin aikoihin. Siirryin täydennyskoulutuksen pariin ja opiskelin sittemmin lisää. Omaa osaamista joutuu itsekin tutkimaan, arvioimaan ja kehittämään koko ajan, kun mm. teknologia jatkuvasti kehittyy ja muuttaa työn tekemisen tapoja ja osaamisvaatimuksia.

Käytännön ohjeita osaamisen tunnistamiseksi:

• tutki mistä oma työsi koostuu

• havainnoi omaa osaamistasi arjessa ja kirjaa ylös käyttämäsi taidot näistä saat vihjeitä mihin suuntaan kannattaa edetä

• kysy ystävältä tai työkaverilta

• hanki lisää tietoa

Koulutus: Tunnista osaamisesti ja vahvuutesi (MOOC) (AVOIN YO) 2 op. Oulun yliopisto Kerttu Saalasti Instituutti. Opintojaksolle voi tulla mukaan läpi vuoden ja suorittaa 31.7.2026 asti.

https://joy.oulu.fi/fi/koulutushaku/tunnista-osaamisesi-ja-vahvuutesi-mooc-avoin-yo

Kerttu Saalasti Instituutti on Oulun yliopiston tutkimusinstituutti, joka muun muassa tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa mikroyrityksistä ja niiden toimintaedellytyksistä. Instituutti tarjoaa myös mikroyrittäjyyden 25 op verkko-opintokokonaisuuden.

TEKSTI: Soili Hämäläinen
KUVAT: Pixabay & Heini Pohjola