<img height="1" width="1" src="https://www.facebook.com/tr?id=293892170016294&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">
Siirry suoraan sisältöön

Evästeet ovat vain pisara seurannan meressä

Evästeet ovat puhuttaneet viime aikoina, mutta meitä seurataan kovin monella muullakin tapaa. Usein seuranta tapahtuu tietämättämme.

Evästeet ovat vain pisara seurannan meressä

Jaa artikkeli:

Digmarit ry on markkinoinnin, luovan alan ja ICT-alan ammattilaisten oma yhdistys. Digmarit on osa Toimihenkilöliitto Ertoa.

Helsingin Sanomat eli yksi maan vaikutusvaltaisimmista uutismedioista muutti evästeistä kieltäytymisen maksulliseksi. Se on luonnollisesti aiheuttanut närää lukijakunnassa. Itse olen kuitenkin paljon enemmän huolissani muista seurannan muodoista kuin evästeet, ne ovat usein hyvin näkymättömiä.

Uutismediat pyörivät hyvin vahvasti mainosmyynnin varassa ja ilman seurannan mahdollistamaa kohdistamista mainonta muuttuu tehottomaksi. Hesarin käytännön laillisuudesta ei ole vielä selvyyttä, mutta toisaalta se on käyttäjän kannalta läpinäkyvä tapa. Joko maksat seurannalla tai rahalla.

Verkkomedia Afterdawn on kirjoittanut kattavan ja laadukkaan artikkelin aiheesta: Helsingin Sanomat muutti evästeistä kieltäytymisen maksulliseksi

Minua huolestuttaa kuitenkin enemmän ne seurannan menetelmät joista ei kerrota, ei pyydetä lupaa ja joiden estäminen vaatii erityisiä toimenpiteitä.

Esittelen teille nyt kaksi tapaa miten meitä seurataan tietämättämme.

Sormenjälki nettiselailussa

Evästeiden käyttöön voi vaikuttaa, niiden asentamisen voi estää ja ne voi halutessaan poistaa. Sormenjälki (engl. fingerprint) taas muodostuu monista eri asioista joihin on hankalampi vaikuttaa.

Näytön koko, selaimen asetukset, asennetut fontit, näytönohjaimen malli ja monet muut yksityiskohdat mahdollistavat luomaan yksilöllisen tunnisteen jonka avulla toimintaamme seurataan.

Jos eväste on auton hansikaslokeroon näkyvästi sujautettu Airtag tai muu seurantalaite, sormenjälki muodostuu rekisterinumerosta, mallista, väristä ja vaikkapa kyljessä olevasta yksilöllisestä naarmusta.

Sormenjäljen piilottaminen on haastavaa, mutta se on mahdollista tietyillä selaimilla tai lisäosilla. Ehkä helpoin tapa estää luvatonta seurantaa on Chromium-pohjainen Brave-selain.

Käytössä Brave muistuttaa hyvin paljon lähisukulaistaan Chromea, mutta se on suunniteltu yksityisyys edellä eikä lähettämään jatkuvasti dataa Googlelle.

CyberInsider on tehnyt selkeän videon Bravesta ja sormenjälkiseurannan estosta: Brave Browser’s New Fingerprinting Defense Changes Online Privacy

Televisiosi voi vakoilla sinua

Jos olet nähnyt netissä meemin “ennen sinä katsoit televisiota, mutta nykyään televisio katsoo sinua”, se ei valitettavasti ole pelkkä vitsi.

Asiasta on ollut puhetta jo pitkään, mutta Gamers Nexuksen video LG:n älytelevisioista nosti aiheen taas pöydälle. Ja hyvä niin, aihe on mitä tärkein.

ACR (Automatic Content Recognition) eli automaattinen sisällöntunnistus

Käytännössä kaikki suuret televisiovalmistajat käyttävät tätä tekniikkaa. Televisiot eivät pelkästään seuraa tekemisiäsi sen omia sovelluksia käytettäessä vaan sinua vakoillaan myös hdmi-liitäntään kytkettyä laitetta kuten pelikonsolia tai erillistä triimeriä käytettäessä.

Televisio tallentaa otteita kuvavirrasta ja äänestä ja se analysoidaan käyttäjän profiloimiseksi. Kuva- ja äänivirta voivat myös sisältää “digitaalisia vesileimoja” jotka auttavat sen lähteen tunnistamisessa.

Useimmiten ACR on mahdollista kytkeä pois, mutta toiminto on yleensä hyvin piilotettu ja harhaanjohtavasti nimetty. Tästä käytännöstä on läpinäky

Äänen nauhoittaminen

Et välttämättä ole edes tietoinen siitä, että televisiossasikin voi olla mikrofoni tai pari. Gamers Nexuksen tutkimuksessa havaittiin, että valmiustilassa ollessaan televisio nauhoittaa ympäristön ääniä ja lähettää ne analysoitavaksi.

Videon voit katsoa täältä: Gamers Nexus – YouTube

Televisio myös skannaa laitteita lähiverkossasi sekä kerää tietoa lähellä olevista muista wifi-verkoista. Televisiovalmistaja luonnollisesti kiistää vakoilun.

Mikäli laitteen kytkee pois netistä, se voi silti tietojen keruuta ja aineisto lähetetään eteenpäin kun verkkoyhteys palautetaan.

Itse olen pitänyt älytelevisiotani poissa netistä jo useamman vuoden. Kerran huomasin, että laite alkoi hidastella ja jumittaa. Käytin sen netissä katsoakseni löytyisikö siihen uusia päivityksiä.

Jälkeenpäin ajatellen hidastelun syy saattoi olla, että laitteen tallennustila oli mennyt liian täyteen ja nettiyhteyden avulla se saatiin tyhjennettyä valmistajan palvelimille analysoitavaksi.

Vaikka Gamers Nexus käsittelikin vain yhden valmistajan laitteita, se ei ole ainoa joka harjoittaa seurantaa. Yleisesti ottaen kannattaa pohtia mitä verkkoon kytketyt laitteemme tekevät tietämättämme.

Älytelevision pitäminen pois verkosta kuitenkin rampauttaa sen älyominaisuudet. Itse käytän mieluummin hyvämaineisen valmistajan striimeriä sisältöjen katseluun. Halvimmat Android-pohjaiset laitteet on kuitenkin syytä jättää kauppaan, monet niistä todistetusti kuhisevat erilaisia haitta- ja vakoiluohjelmia.

Meitä seurataan jatkuvasti ja kaikkialla

Seurantapoja on valitettavasti vielä paljon enemmän. Maailmamme on rakennettu pyörimään datan keruuseen perustuvalla mainonnalla, käyttäjät ovat kitsaita raottamaan kukkaronsa nyörejä.

Tehokas kohdennettu mainonta vaatii valtavat määrät dataa. Ja sitä dataa me tarjoamme avokätisesti sitä yleensä itse edes tiedostamatta.

Esimerkiksi uutispalveluissa evästeseurannan voi vielä ymmärtää, mutta jos maksan 2000 euroa laadukkaasta televisiosta, luvaton seuranta tuntuu sangen röyhkeältä. Toki olen varmasti jossain kohtaa sen luvankin antanut. Hyväksyntä oli vain kätketty kilometrin pituisiin ja kapulakielisiin käyttöehtoihin.

Hesarin evästeet ovat siis vain pisara meressä, mutta evästeet ovat meille tuttuja joten niihin on helppo tarttua. Verkkosivuilla silmille hyppivät evästehyväksynnät ovat tehneet seurannasta näkyvää.

Toivottavasti tulevaisuudessa puhutaan enemmän myös niistä näkymättömistä seurannan muodoista. Jokaisen olisikin hyvä välillä hieman pohtia millä laitteilla ja selaimilla ja missä käy hoitamassa asioitaan. Samalla olemme saattaneet täyttää kotimme pienillä digitaalisilla silmillä ja korvilla.

Yksityisyyden suojaaminen kannattaa aloittaa jo tänään

Jostakin pitää aloittaa ja siihen suosittelen Brave-selainta. Se tarjoaa perusasetuksillaankin hyvän suojan seurantaa vastaan eikä käyttökokemukseltaan eroa suuressa määrin muista Chromium-selaimista kuten Chrome ja Microsoftin Edge.

Selain on nykyään hieman ähkyyntynyt (bloated), mutta turhat ominaisuudet saa onneksi kytkettyä pois tai voi hankkia maksullisen Origin-version kuten minä olen tehnyt.

Kun ensi askel on otettu, voi aina silloin tällöin uhrata pienen hetken pohtiakseen yksityisyyteen ja tietoturvaan liittyviä kysymyksiä. Askel kerrallaan voimme ottaa takaisin yksityisyyttämme

ja pienentää digitaalista jalanjälkeämme.

Tämä artikkeli on ihmisen kirjoittama ja ihmisten tarkistama.

TEKSTI: Ville Laasonene
KUVA: Pixapau, Tumisu

Jaa artikkeli:

Tutustu muihin artikkeleihin