Astun sisään Haaga-Helian Pasilan kampuksen pääovesta. Ilmassa on jännittävää tunnelmaa: tutorit ja järjestäjät rientävät vikkelästi paikasta toiseen. Etsin sopivan paikan Digmarit ry:n ja Erton yhteiselle ständille ja mietin samalla, miten kertoisin päivän aikana ay-jäsenyydestä opiskelijoille.
Hissipuhe kameran edessä
Ständin pystyttämisen jälkeen pöydän ääreen pörheltää innokas nuori kuvaamaan somevideota puhelimensa kanssa Match Up -tapahtumasta. Minun pitäisi kertoa alle minuutissa, mitä edustan ja miksi se on erityisen tärkeää.
Mitenköhän selviän tästä? Suostun tähän haasteeseen tietysti. Sanoman pitäisi olla naseva – ylimääräiselle höpöttämiselle ei ole aikaa.
Myönnän suoraan: käytän tekoälyä saadakseni ajatukseni kasaan tapahtumatohinassa ja löytääkseni Z-sukupolvea puhuttelevan tyylin.
Tosin ChatGPT:n antamat ehdotukset eivät oikein resonoi: niistä tuntuu puuttuvan jotain olennaista, joka puhuttelisi zetalaisia.
Pallottelen ajatusta vielä hetken tekoälyn kanssa ja lopulta päädyn omaan versiooni: ”Markkinoinnin mastermindit – luovan alan moniosaajat yhdessä paketissa. Taattua Erto-laatua.” Tämä saa kelvata. (En tosin koskaan päässyt näkemään valmista videoklippiä.)
Kuvaustilanne jää kuitenkin askarruttamaan. Jos nuoren ensimmäinen kosketus ammattiyhdistystoimintaan tapahtuu TikTokissa lyhyellä videolla, viestin täytyy toimia jo siellä – ei vasta jäsenesitteessä tai flyerin QR-koodin kautta.
Kyse ei ole vain siitä, mitä ammattiyhdistys tarjoaa, vaan myös siitä, miten siitä kerrotaan.
Tässähän ollaan markkinoinnin ytimessä: miten viesti muotoillaan kohderyhmää puhuttelevaksi?
Karkkia, urahaaveita ja työelämän realiteetteja
Päivän aikana ständillä pyörähtää useita opiskelijoita. Huomio kiinnittyy karkkeihin, heijastimiin, webbikameran suojaluukkuihin sekä muuhun mukaan napattavaan tavaraan. Parhaat palat olen jättänyt jäseniksi liittyville. Pieni markkinointikikka sekin.
Tavarat saavat pysähtymään, mutta keskustelut ovat sitäkin kiinnostavampia. Monesta opiskelijasta välittyy innostus tehdä markkinointihommia jo opiskeluaikana. Keskusteluissa nousee esiin myös markkinointialan nurja puoli: harjoittelupaikoista kilpaillaan kovasti jo opintojen aikana.
Kun halu päästä omalle alalle on kova, kuinka hyvin nuori uskaltaa pitää kiinni omista oikeuksistaan?
Missä vaiheessa joustamisesta tulee liiallista venymistä? Markkinoinnin, luovien alojen ja ICT-alojen työ voi koostua projekteista ja toimeksiannoista sekä oman osaamisen tuotteistamisesta.

Työelämän murros
Uudet työn muodot voivat tuoda vapautta, mutta freelancerina tai itsensä työllistäjänä toimiva joutuu kantamaan usein enemmän vastuuta. Palkasta tai palkkiosta pitäisi osata neuvotella, sopimuksia ymmärtää ja omat rajansa tunnistaa.
Erton ja Digmarit ry:n yhteisellä pöydällä on nippu palkkasuosituksia ja työsopimusmalleja.
Palkkasuosituksesta voi tarkistaa eri tehtäviin suositeltuja palkkatasoja ja saada selkänojaa omaan palkkatoiveeseen.
Nuoren voi olla vaikea neuvotella palkastaan, jos hän ei vielä tiedä, mitä omasta työstä olisi kohtuullista pyytää.
Tässä ammattiyhdistyksen merkitys konkretisoituu. Jäsenyys voi tarkoittaa neuvontaa, koulutusta ja ajankohtaista työelämätietoa: esimerkiksi välineitä, joiden avulla omista oikeuksista voi pitää kiinni.
Ständillä mukana oleva Erton asiantuntija Saara Arola muistuttaa, että jäsenyys tarjoaa konkreettista apua esimerkiksi työsopimusten tarkistamiseen ja palkkaneuvotteluihin.
Jäsenyydessä on kyse myös yhteisestä edunvalvonnasta: mitä useampi alan työntekijä kuuluu ammattiliittoon, sitä paremmat mahdollisuudet ovat vaikuttaa palkkaukseen ja työehtoihin.
Tapahtuman päättyessä ständipöytä on tyhjentynyt mukavasti. Toivottavasti palkkasuositukset päätyvät käyttöön – ja joku kävijöistä myös jäseneksi!
Aamun ”hissipuhe” palaa vielä mieleeni. Jos pääsisin uudelleen kameran eteen, sanoisin asian ehkä paljon yksinkertaisemmin ja konkreettisemmin:
”Tiedätkö muuten, paljonko työstäsi kannattaa pyytää palkkaa – tai mitä työsopimuksessa pitäisi lukea?” Siinäpä on yksi vastaus aamun kysymykseen.
Nuorelle ei välttämättä kannata ensin kertoa, mikä ammattiyhdistys on – mielestäni kiinnostavampaa on kertoa, miksi ja mihin sitä tarvitaan. Tähän ajatukseen sopii hyvin Erton kampanjaslogan: ”Työssä venymisellä on rajansa.”
TEKSTI JA KUVAT: Adam Oszaczky
Kirjoittaja on Digmarit ry:n hallituksen jäsen, nuorisotyöhön suuntautuva sosionomiopiskelija, teknologia-alan moniosaaja ja digiarkeologi sekä arjen ihmettelijä. Häntä kiinnostavat erityisesti nuorten asema yhteiskunnassa, muuttuva työelämä sekä ihmisen ja teknologian yhteiselo.