Ammattiliittoon kuuluminen on edelleen tärkeää.

Vaikeina aikoina etsitään kuluja karsittavaksi. Jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistuttua kiusaus erota liitosta kasvaa. Mutta kuka pitää työntekijän puolia ellemme me itse, yhdessä ja järjestäytyneenä?

Vuonna 2026 ammattiliiton jäsenmaksun verovähennysoikeus poistui syöden keskituloisille annetut pikkuruiset verohelpotukset. Rahallinen vaikutus on pieni, mutta symbolinen merkitys suuri.

Palkansaaja tarttuu herkästi pieneenkin oljenkorteen vähentääkseen taloudellista taakkaansa ja verovähennyksen poiston tarkoituksena lieneekin saada ihmiset eroamaan liitoista, ei niinkään kerätä varoja.

Muista myös, että esimerkiksi Erton koko kuukausimaksu ei ole liiton jäsenmaksua. Työttömyyskassan osuus on edelleenkin vähennyskelpoista joten vaikutus on pienempi kuin ajatellaan.

Onko meillä varaa olla kuulumatta liittoon?

Ammattiliittoon kuuluvana saa arvokkaita etuja. Monet liiton palvelut ovat kuin vakuutus, kaikki toivovat, että niitä ei koskaan tarvitsisi. Hädän hetkellä ne ovat kuitenkin kultaa kalliimpia.

Ammattiliiton jäsenyydessä on monia etuja:

• Maksuton oikeusturva työpaikan riitatilanteissa
• Työehtosopimus niillä aloilla missä se on saatu neuvoteltua
• Koulutukset ja tapahtumat joissa tapaa alan ihmisiä
• Apua työelämän eri vaiheissa
• Muut edut kuten matkavakuutus

Työttömyyskassatkin voivat tarjota oikeusapua, mutta sinun oman alasi liitolla on paras tietämys alan erityispiirteistä. Oikeuden käyminen on myös kallista ja kattosummat tulevat yllättävän nopeasti vastaan. Liitot taas ajavat asiaasi maksutta loppuun saakka.

Ammattiliiton voima on jäsenissä

Ollakseen uskottava neuvottelukumppani ammattiliitto tarvitsee jäseniä. Verovähennysoikeuden poisto on kätevä tapa vähentää liittojen jäsenmääriä ja samalla vaikutusvaltaa.

Harmillisesti pankkitili saattaa silloin pysyä tyhjänä tulevaisuudessakin. Esimerkiksi vuosittaiset TES-korotukset painuvat nopeasti unholaan liittojen heikentyessä.

Monilla luovilla aloilla on totuttu sopimaan palkat jo nyt sovittu paikallisesti ja me alalla olevat tiedämme, että se ei ole helppoa samalla kun inflaatio nakertaa rahan arvoa tasaiseen tahtiin.

Mikäli alalla ei ole omaa työehtosopimusta, esimerkiksi meiltä Digmairitilta löytyy palkkasuositus avuksi neuvotteluihin. Suomessa palkkatietous on usein heikkoa, mutta suosituksemme perustuu jäseniltä ja muilta alan ammattilaisilta kerättyihin tietoihin.

Järjestäytymistä tulisi lisätä, ei vähentää. Epävakaus on iskenyt kaikkialle ja kuten olemme saaneet kuulla, tässä työllisyystilanteessa ei ole mitään erityistä syytä pitää nykyisestä henkilöstöstä kiinni.

Ammattiliitto kouluttaa työnantajienkin eduksi

ERTOn kyselyjen vastauksissa toistuu yleensä aina sama teema, jäsenet toivovat ammatillista koulustusta helpottamaan kuormittavaa arkeaan.

Yritysten koulutukseen käyttämä rahamäärä on laskenut vuosikaudet samalla kun vaatimukset vain lisääntyvät. Erilaisia hallittavia sovelluksia ja järjestelmiä voi helposti olla toistakymmentä. Sosiaalisen median alustojen tai tekoälyn kaltaiset ilmiöt ilmestyvät nopeasti ja joskus myös katoavat yllättäen.

Aina uutta työtehtävää ei ole osannut edes kuvitella olemassaolevaksi pari vuotta sitten. Eväitä tehtävistä selviämiseen jaetaan kuitenkin niukasti.

Ammattiliitot haluavat rakentaa parempaa työelämää

Työelämään kuuluu muutakin kuin työehdot ja palkka. Työskentely muuttuu koko ajan kuormittavammaksi, vaativammaksi sekä epävarmemmaksi. Monia työnantajia ei aina kiinnosta työntekijöiden hyvinvointi tai osaaminen. Jälkimmäistä saa kehittää omalla ajallaan ja kustannuksellaan.

Työntekijöitä ei nähdä enää arvokkaina resursseina vaan kulueränä josta pitää nipistää aina kun se on mahdollista. Työttömyyttä hoidetaan lähinnä irtisanomisen helpottamisella sekä työttömän olojen kurjistamisella.

Tuottava ja idearikas työyhteisö ei synny piiskaa heiluttamatta tai irtisanomisen pelosta. Työyhteisön hyvinvoinnin ylläpito ei kuitenkaan näytä olevan kovinkaan korkealla prioriteettilistoilla.

Ammattiliitot pyrkivät parhaansa mukaan parantamaan työssäkäyvän asemaa ja tarjoavat työkaluja hyvinvointiin ja itsensä kehittämiseen.

Ammattiliitto myös tuntee jäsenensä ja heidän ongelmansa. Vahva liitto voi nostaa työelämän kipukohtia julkiseen keskusteluun ja edesauttaa muutosta ilman sopimuksiakin.

Voimaa verkostoitumisesta

Ammattiliitto on heikko ilman jäseniä, mutta voimme olla myös hyödyksi toinen toisillemme. Koulutuksissa ja tapahtumissa voi tavata saman alan ihmisiä, vaihtaa kokemuksia ja saada vertaistukea.

Erityisesti it-ala ja digitaalinen markkinointi ovat tällä hetkellä kovassa muutoksessa. Eri ikäiset ja eri uravaiheissa olevat kollegat voivat tarjota hyödyllisiä näkökulmia ja ratkaisuja ongelmiin.

Ajat ovat huonot ja yksin on hankala pärjätä. Joskus auttaa kun saa vaihtaa ajatuksia maailman menosta tai kuulla että ei ole yksin ongelmiensa kanssa. Yhdessä olemme vahvempia.

Jäsenyys on kannanotto

Vaikka et käyttäisi ikinä yhtään ainoaa ammattiliittojen palvelua, jäsenyytesi on silti arvokas.

Jäsenyys on viesti yhteiskunnalle, että me työntekijät aiomme jatkossakin pitää huolta oikeuksistamme.

Vaikka sinulla menisikin juuri nyt hyvin, toimiva yhteiskunta edellyttää, että kaikilla menee vähintään kohtuullisesti. Työmarkkinoilla tuulet kääntyvät nopeasti.

Työelämän epävarmuus näkyy pelkona ja varovaisuutena. Kansalaisia kehotetaan kuluttamaan. Mutta millä kuluttaa jos ei ole rahaa? Päinvastoin rahaa täytyy säästää esimerkiksi kallistuvaan terveydenhuoltoon sekä uhkaavan työttömyyden varalle. Turvaverkkoja puretaan kovaa vauhtia.

Ollaan siis yhdessä vahvempia, vuosi 2026 on erityisen tärkeä vuosi kuulua liittoon.

TEKSTI: Ville Laasonen KUVA: Saara Syrjälä