Erto ja sen jäsenyhdistys Digmarit on antanut lausunnon työttömyysturvan yhdistelmävakuutusta koskevaan hallituksen esitysluonnokseen. Yhdistelmävakuutus on uusi työttömyysturvan malli, joka on suunnattu henkilöille, jotka saavat toimeentulonsa useista eri lähteistä samanaikaisesti, esimerkiksi palkkatyöstä ja yritystoiminnasta. Sen tavoitteena on mahdollistaa työssäoloehdon kerryttäminen eri tulomuodoista yhdistämällä ne saman vakuutuksen piiriin. Uusi laki tulisi voimaan 1.1.2028.
Ei vielä vastaa monimuotoisen työn todellisuutta
Yhdistelmävakuutus on oikeansuuntainen uudistus, mutta nykyisessä muodossaan se ei vastaa yksinyrittäjien ja ammatinharjoittajien tarpeisiin.
Keskeinen ongelma on se, että työttömyysturvan peruslogiikka ei muutu. Etuutta ei edelleenkään saa, jos yritystoiminta katsotaan päätoimiseksi. Arvio pää- ja sivutoimisuudesta säilyy ennallaan, eikä siihen esitetä selkeyttäviä muutoksia.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yritystoimintaa voi jatkaa työttömyysaikana vain silloin, kun se tulkitaan sivutoimiseksi. Jos toiminta katsotaan päätoimiseksi, työttömyysturvaa ei makseta lainkaan. Sivutoimisuuden arviointia tulisi täsmentää, jotta järjestelmä olisi ennakoitavampi ja oikeudenmukaisempi.
Työttömyyden toteaminen voi viivästyä kohtuuttomasti
Yhdistelmävakuutuksen käytännön toimivuus on ongelmallinen erityisesti yksinyrittäjille.
Työttömyysturvan saaminen edellyttäisi käytännössä sitä, että sekä työsuhteinen työ että kaikki eri toimeksiantajien kanssa solmitut toimeksiannot ovat päättyneet. Koska toimeksiannot voivat olla pitkäkestoisia ja päättyä eri aikaan, työttömyyden virallinen toteaminen voi viivästyä merkittävästi.
Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa henkilön työmäärä ja tulot ovat jo olennaisesti vähentyneet, mutta hän jää silti ilman työttömyysturvaa. Pelkkä yksittäinen, muodollisesti voimassa oleva toimeksianto voi estää etuuden saamisen, vaikka todellista työtä ei enää olisi. Tällainen tilanne ei vastaa nykyisen työelämän pirstaleisuutta.
Luottamus ratkaisee – nyt sitä ei vielä synny
Yhdistelmävakuutuksen laaja soveltamisala on sinänsä hyvä, koska se mahdollistaa työssäoloehdon kerryttämisen erilaisista tulolähteistä.
Järjestelmän toimivuus riippuu kuitenkin siitä, syntyykö siihen riittävä luottamus. Luottamusta heikentävät epäselvät etuuden saamisen ehdot, tulkinnanvarainen työttömyyden määrittely sekä epävarmuus yritystoiminnan päättymisen arvioinnista.
Avoimeksi jää, saadaanko vakuutukselle riittävästi käyttäjiä ja pysyvätkö vakuutusmaksut kohtuullisina suhteessa tarjottuun turvaan. Ehdotettu rahoitusmalli sisältää riskin, että yrittäjätuloon perustuva etuus joudutaan kattamaan korotetuilla jäsenmaksuilla. Tämä voi vähentää vakuutuksen houkuttelevuutta ja alentaa sen käyttöastetta.
Työssäoloehdossa samoja ongelmia kuin YEL-järjestelmässä
Yhdistelmävakuutuksessa vakuutetun on ilmoitettava työttömyyskassalle myös muu kuin palkkatulo, jonka perusteella jäsenmaksu määräytyy. Tämä voi aiheuttaa ammatinharjoittajille samoja ongelmia kuin yrittäjien eläkevakuuttamisessa. Maksuja voidaan joutua maksamaan, vaikka todellista tuloa ei ole kertynyt. Lisäksi työttömyyskassa voi jälkikäteisellä valvonnalla päätyä ratkaisuun, ettei työssäoloehto olekaan täyttynyt, vaikka vakuutusmaksut on maksettu.
Yhteenveto
Yhdistelmävakuutus on tärkeä avaus kohti työelämän muutoksia paremmin huomioivaa työttömyysturvaa, mutta nykyisessä muodossaan se ei vielä vastaa monimuotoisesti työllistyvien tarpeisiin.
Erto ja Digmarit korostavat, että järjestelmän on oltava selkeä, ennakoitava ja oikeudenmukainen. Ilman näitä ominaisuuksia se ei pysty saavuttamaan sille asetettuja tavoitteita eikä tarjoamaan aidosti toimivaa turvaa muuttuvassa työelämässä.
KUVA: Joanna Salmi
