Olet menossa tärkeään neuvotteluun. Olet valmistautunut hyvin ja tiedät, mitä haluat sanoa. Silti juuri ennen tilannetta huomaat hartioiden nousevan, leuan kiristyvän ja ajatusten puuroutuvan. Ehkä alat puhua liian nopeasti ja kykysi pysähtyä kuulemaan toista kapenee. Tai huomaat, että hyvin harjoiteltu ajatus katoaa juuri silloin, kun sitä tarvitsisit.

Tilanne voi olla sinulle tuttu, ja olet somea selatessasi nähnyt kaikki vinkit: Hengitä. Rentouta hartiat. Rauhoitu. Ajattele positiivisesti.

Ja silti keho ei tottele.

Ei ole yllättävää, että keho jää jumiin korkeaan vireystilaan. Akuutti stressi voi hetkellisesti vaikeuttaa asioiden mielessä pitämistä ja joustavaa ajattelua. Silloin voi olla tavallista vaikeampaa muistaa hyvää tarkoittavia neuvoja, vaihtaa joustavasti näkökulmaa tai olla avoin uusille ratkaisuille.

Oikeastaan kehoa ei tarvitse yrittää saada täydellisesti hallintaan. Jos rauhoittumisestakin tulee suoritus, kehon tarkkailu voi jopa lisätä stressiä: Miksi en vieläkään rauhoitu?

Somen vinkkilistoihin ei myöskään mahdu ihmisen yksilöllisyys ja ympäristön vaikutukset kehollisiin reaktioihimme. Parempi lähtökohta on tutustua omaan tapaan reagoida ja kokeilla yksilöllisiä pieniä muutoksia. Olennaista on myös kyky suunnata huomio takaisin tilanteeseen, kuten neuvotteluun. On kuitenkin muutamia askeleita, jotka voivat auttaa näissä tilanteissa.

1. Tunnista reaktiosi ja tulkintasi

Ensimmäinen taito on yksinkertainen: huomaa mahdollisimman varhain, mitä sinussa tapahtuu ennen tärkeää palaveria tai hankalaa keskustelua.

Tunnetko palan kurkussa? Työntyvätkö olkapäät eteen? Alatko liikkua enemmän, jähmetytkö paikallesi tai tuntuuko kehosi uupuneelta?

Kehon sisäisten tuntemusten havaitseminen ja tulkitseminen ovat osa interoseptiota eli kykyä aistia ja ymmärtää, mitä kehossa tapahtuu. Kyse on siitä, että opimme kuuntelemaan kehon sisäisiä viestejä. Ne vaikuttavat siihen, miltä meistä tuntuu eri tilanteissa.

Sama tuntemus voi kuitenkin merkitä eri asioita riippuen siitä, miten tulkitsemme sen ja millaisessa tilanteessa se syntyy. Korkea sydämen syke neuvottelutilanteessa voi tuntua hälytysmerkiltä: nyt menee huonosti. Sen voi tulkita myös näin: tämä on minulle tärkeää, ja kehoni valmistautuu toimimaan.

Kaikkea ei siis tarvitse heti lähteä korjaamaan. Ensin voi vain tunnistaa sen, mitä itsessä tapahtuu ja millaisia tulkintoja siitä syntyy.

2. Vaikuta kehon kautta reaktioosi

Kun tunnistat oman tapasi reagoida, voit tutustua siihen, mikä auttaa juuri sinua.

Usein ensimmäisenä vinkkinä tarjotaan rauhallista hengitystä. Se voi olla hyvä keino levottomuuteen, mutta ei välttämättä auta lamaantuneeseen oloon. Hengitykseen keskittyminen voi myös lisätä suorittamista: Enkö osaa edes hengittää oikein?

Jos tunnistat lamaantuneisutta, uupunutta oloa tai hengityksen suorittamista, voi olla hyväksi aloittaa jostakin paljon konkreettisemmasta:

Jos istut, voit tunnistaa tuolin tarjoaman tuen ja antaa osan painostasi tuolin kannateltavaksi. Voinko antaa kehon painon tuolin kannatteluun lysähtämättä siihen? Voit tämän jälkeen kokeilla painaa vuorotellen jalkoja maahan tai virkistää kehoa vaihtamalla asentoa ja liikuttelemalla kehoa.

Jos taas olosi on levoton ja kireä, uloshengityksen pidentäminen tai haukottelu voi auttaa.

Rauhoittumiseen tai virkistymiseen ei ole yhtä oikeaa keinoa. Olennaista on, että alat tunnistaa yksilölliset tapasi reagoida ja itsellesi toimivat keinot säädellä oloasi.

3. Palaa toimintaan

Säätelyn tarkoitus ei ole tehdä sinusta täysin rauhallista tai saada sinua hyväksymään kaikkea. Sen tehtävä on auttaa sinua säilyttämään toimintakykysi niin, että pystyt toimimaan itsellesi tärkeiden asioiden puolesta.

Oleellista on pohtia: Pystynkö olemaan tässä tilanteessa ja tekemään sen, minkä haluan tehdä? Voinko samalla kuunnella toista?

Tulevaisuuden työelämässä korostuvat esimerkiksi ongelmanratkaisu, joustavuus, luovuus ja kokonaisuuksien hahmottaminen. Kehollinen säätely voi tukea näiden taitojen käyttöä auttamalla säilyttämään toimintavalmiutta, pysähtymään, kuuntelemaan ja tarkastelemaan tilannetta eri näkökulmista myös paineen alla.

Digmarit järjestää aiheesta koulutuksen:

Toimintavarmuutta paineen alla -koulutus la 10.10.2026 klo 12-15

Paikka: Laikku, Mäkelän kabinetti, Keskustori 4, 33100, Tampere

Toimintavarmuutta paineen alla -koulutuksessa opit tunnistamaan omia kuormituksen merkkejäsi ja huomaamaan niitä aikaisemmin. Pääset kokeilemaan erilaisia kehollisia keinoja vaikuttaa oloosi. Harjoittelemme myös huomion palauttamista käsillä olevaan tilanteeseen ja toiseen ihmiseen. Tavoitteena on löytää keinoja, joita voit käyttää esiintymisissä, neuvotteluissa ja haastavissa keskusteluissa.

Lue lisää ja ilmoittaudu >

Lähteitä

Greenwood, B. M., & Garfinkel, S. N. (2025). Interoceptive mechanisms and emotional processing. Annual Review of Psychology, 76, 59–86. https://doi.org/10.1146/annurev-psych-020924-125202

Opetushallitus. (2019). Osaaminen 2035: Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia (Raportit ja selvitykset 2019:3).

Shields, G. S., Sazma, M. A., & Yonelinas, A. P. (2016). The effects of acute stress on core executive functions: A meta-analysis and comparison with cortisol. Neuroscience & Biobehavioral Reviews, 68, 651–668. https://doi.org/10.1016/j.neubiorev.2016.06.038

Teksti: Jenni Aittokallio 
Kuva: Joanna Salmi